Evey syntyi lokakuun viimeisenä päivänä Pandora-nimiselle salamurhaajalle Ranskassa jossa nämä asuivatkin tytön ensimmäiset elinvuodet, Eveyn oppien ranskankielen ja kulttuurin suurimmilta osin omakseen, kunnes he joutuivat muuttumaan Egyptiin äidin uuden tehtävän vuoksi.  

Eräänä päivänä kasvavan lapsen saaden tarpeekseen toisten lasten ilkeydestä ja karaten vähin äänin tarhan portista ulkopuolelle muiden lasten kadottua sisälle hoitajien kanssa. Mutta sen sijaan että demoni olisikin kohdannut loppunsa niinkin aikaisin, tuli tämä pelastetuksi mies, joka myöhemmin esittäytyi Eveyn isäksi jonka kaikki luulivat olleen kuollut kaikki ne vuodet. Kuitenkin perheen joutuen pakenemaan aavikolle Saites-nimisen miehen luokse, jossa perhe viettikin aikansa niin kauan kunnes ulkomaailmassa oli salaseuran tilanne rauhoittunut lähes kokonaan.

​

Molempien vanhempien lopettaen työnsä salamurhaajina ja siirtyen toisiin tehtäviin: Anubiksen tyytyen parantajan osaan joka auttoi lähellä olevia kyläläisiä ja kauempaa tulevia. Pandoran taas pysytellen kotiäitinä.
Monia vuosia he elivät rauhallista elämää, piilossa salaseuralta Ranskassa, jossa Pandora että Anubis jopa sen hetken ajan uskoivat ettei Eveyn tarvitsisi ikinä tietää salaseuran olemassa olosta ja sen yhteydestä vanhempiinsa. Kunnes eräänä sateisena iltana, löysi Evey matkan varrelta vahingoittuneen nuorukaisen, Michaelin – joka myöhemmin osoittautui salamurhaajaksi tuosta samaisesta seurasta josta Eveynkin vanhemmat olivat alkujaan. Pahasti haavoittunut nuorukainen saatiin pelastettua juuri ja juuri, ja poika jäikin sittemmin taloon asumaan kolmihenkisen perheen seuraksi siksi ajaksi kunnes tuo olisi täysin parantunut. Tuon ollen vain alku sille mitä olisi tulevan. Viikkoja myöhemmin, Michaelin alkaessa tervehtymään vähitellen olivat myös salamurhaajat jäljittäneet onnistuneesti perheen olinpaikan monien vuosien jälkeen, jonka seurauksena Eveyn ollessa harjoituksissa, oli tullut salaseuralaisilla aika näyttäytyä. Noiden räjäyttäen talon. Anubiksen ja Pandoran kuitenkin selviten muutamalla haavalla hengissä ja muuttaen nopeasti toiseen taloon kaupungin laidalla jonka eräs potilaista oli perheelle testamentannut omaa hyvyyttään.

 

 

 

 

 

 

 

Ongelmien kuitenkaan loppumatta siihen paikkaan. Sinä yönä kun Michael viimein lähti, oli Evey mennyt saattamaan tuota juna-asemalle tuli eräs salaseuran jäsen (Zay)kidnapanneeksi neidon mukaansa ja pitäen tätä katakombeissa vuoden. Kuitenkin viimein armeija sai tuon pelastettu, vaikka tälle jäikin muistoksi arpeutuma jalkaan – kiitos Zayn. Kuten yleensä tarinoiden lopussa odotti yleensä se onnellinen loppu, mutta ei sillä kertaa - oli tyttären ja isän jälleen näkeminen kaikkea muuta kuin nimenomaan se iloisin. Kaksikon välien mennessä sinä yönä kokonaan poikki, ja Eveyn paeten isänsä johtamasta kartanosta Michaelin ja Miken kanssa armeijan leiviin jossa hän asustelikin sitten vielä muutaman kuukauden aina sodan alkamisen ja Michaelin lähtemisen jälkeenkin.

Vain kuukausia myöhemmin tästä eteenpäin kun Evey oli päätynyt armeijan leiviin asumaan, ilmestyi käytäviä pitkin myös tuttu hahmo, joka oli tullut kaikessa hiljaisuudessaan tunnistamaan ruumiin. Tuon kyseisen miehen ollen Saites, - Miken – Michaelin entinen paras ystävä ja joka oli karkurin ohella rakastunut myös nuoreen kasvavaan naiseen, - tuon isoisä. Hautajaisissa esitti tuo vanha mies pyysi tytärtä lopettamaan se minkä isä oli aloittanut. Ennenkuin olisi liian myöhäistä. Eveyn suostuen tähän pyyntöön sillä, sota oli todellakin mennyt aivan liian pitkälle, kaksikon matkaten kauas pois ihmisten ilmoilta, aloittaen rankan harjoituksen keskellä ei-mitään. Vasta rankan koulutuksen jälkeen Evey palasi takaisin isänsä luokse näiden viilentyneiden väleistä huolimatta, puhuivat kaksikko asiansa pikaisesti halki. Tytön jopa pelastaen tämän Vanhan salaliiton järjestämästä räjähdyksestä vaikkeivat he päässeetkään täysin ehjin nahoin kartanolle takaisin. Kartanolla paikalla odotti odottamaton juonen käänne.
Michael oli tappanut muita oman puolueensa salamurhaajia ja vasta myöhemmin selvisi syykin kyseiseen tekoon mutta valitettavasti.. Michael kuoli sen kyseisen syyn takia. Kyseisen tapahtuman murtaen Eveyn kokonaan vaikka kaikki läheisimmät vanhemmista alkaen yrittivätkin lohduttaa naista parhaansa mukaan, samassa vain muutamia viikkoja myöhemmin Uusi Liitto katosi yhteiskunnan kulissien taakse, pois muun maailman silmistä. Tuolloin myös oli Pandoran raskaus edennyt siihen pisteeseen jolloin kuopus halusi päästä maailmaan.
Operaation aikana Pandora oli menettämättä liian paljon verta, useita tunteja jo kestäneen synnyttämisen aikana, jolloin ei jäänyt muita mahdollisuuksia kuin että Anubis tarjoutui luovuttamaan vertansa jotta lapsi sekä äiti olisivat selvinneet. Valitettavasti tuon teon jääden myös isän viimeiseksi.

Sen jälkeen kaikki jakautuivat eri puolille. Äidin lähtien kuopuksen kanssa Kreikkaan, Saitesin taas takaisin omaan hökkeliinsä ja Evey taas... no, sanotaanko vaikka näin ettei nainen  vielä asettunut aloilleen vaan kierteli ympäri maailmaa, etsien sitä omaa turvapaikkaansa minne kadota. Naisen muuttaen nimensä samalla Chevalierista Hammondiksi, ihan vain Vanhan Liiton vuoksi, pitäen näin matalaa profiilia kaikilla mahdollisilla tavoilla. Kuukausien matkailujen jälkeen, päätyi nuoremman tie Italiaan, jossa hän sai tutustua Giovanniin paremmin ja vähitellen myös näistä tulikin läheiset ystävykset, vaikkei tietenkään ilma pieniä ongelmia. Salaseuran hyökäten kyseiseen kartanoon jossa mies asusteli, etsien kirjaa jonka Anubis oli lähettänyt ennen kuolemaansa eteenpäin Eveylle (vaikka salaseura uskoikin Sin:n jälkeläisenä Giovannilla olevan kyseinen opus hallussaan) ja erillaisten tilanteiden edetessä onnistuttiin Zay vangitsemaan - mutta se myös aiheutti ystävysten välille erinäisen riidan taipaleen ja erimielisyyden - Giovannin kääntäen selkänsä naiselle.

Kaksikon saaden kuitenkin sovittua erimielisyytensä, Giovannin itsekin alkaen hyväksymään sen saman minkä Evey oli joutunut nuorempana kohtaamaan; ettei kaikki ollut aivan sellaista kuin paljas silmä antoi ymmärtää. Eveyn päätyen lopulta asumaan Giovannin kanssa kartanoon, ja kun aikaa kului eteenpäin rakastuivatkin nämä toisiinsa vaikkakin kumpikaan ei halunnut myöntää asiaa ensiksi, peläten sen pilaavan sen ystävyyden mitä heillä jo oli. Anubiksen ja Saitesin koulutuksen jälkeen - joka perustui vahvasta puolustamaan salaseuralta tulevilta hyökkäyksiltä ja juonilta - menivät nämä kaksi naimisiin. Siitäkään huolimatta, eivät nämä kaksi ovat päässeet sen helpommalla kuin ennenkään, vaan näitä on koeteltu ja testattu monilla eri tahoilta, ja silti nämä ovat vahvistuneet entisestään ja päässeet vaikeistakin asioista ylitse. Seitsemän vuotta kaksikko oli ollut naimisissa, kun Evey alkoi odottamaan heidän esikoistaan mutta siksi ajaksi perhe pakeni Anubiksen luokse Egyptiin jotta tilanne ulkopuolella olisi rauhoittunut, ja synnytti siellä myös pojan joka nimettiin Andreaksi.Giovannin ja Eveyn ollen yhtä mieltä siitä, että he alkaisivat valmistamaan heidän esikoistaan varhaisessa vaiheessa seuraavana vartijana.

 

 

 

 

 

 

 

Andrean kadotessa 5 vuotiaana, on jokainen päivä siitä lähtien mennyt suurimmalta osin esikoisen etsimiseen, jotta poika saataisiin takaisin kotiin. Tähän mennessä kuitenkin jokainen johtalanka ja vihje on vienyt vain umpikujaan, vaikka kaikki kyllä tietävät kuka sen kaiken takana on. Lapsen kuitenkin saaden pelastetuksi viimein viisi vuotta myöhemmin (Andrean ollen 10), ja tuon palattua kotiin yhdistyi perhe uudelleen ja siitä lähtien nämä ovat olleet hyvin läheisiä toistensa kanssa. Noihin aikoihin Evey odotti heidän kuopustaan, joka kuitenkin syntyi monta viikkoa etuajassa - jonka vuoksi tytöllä on heikompi vastustuskyky terveydellisesti ja tämä on pienempi muihin samanikäisiin nähden. Tuon lapsen syntyen keväällä kukkien puhketessa: Sophie.

​

​

​